Tässä artikkelissa käydään läpi energiankulutukseen- ja tehokkuuteen sekä ilmastoriskeihin liittyvät laskentamallit ja niiden perusperiaatteet.
Energiankulutuslaskenta
Energiankulutuksella tarkoitetaan energiaa, jota rakennuksen asukkaat ja toiminnot käyttävät rakennuksen energiantarpeen tyydyttämiseen.
Siihen sisältyy energia, jota käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen, valaistukseen, laitteisiin ja muihin rakennuksen lämmitysjärjestelmiin (eri hyötysuhteilla) erityyppisillä polttoaineilla.
Malli ottaa huomioon kiinteistön ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia on muun muassa rakennustyyppi, rakennusvuosi, materiaalit ja sijainti.
Energiatodistusmalli
SkenarioLabsin energiatehokkuustodistusmalli käyttää rakennuksen kulutustietoja ja energialuokkia energiatehokkuuden (energialuokka ja e-luku) määrittämiseksi.
Malli on tehty käyttäen hyödyksi tilastollisia malleja. Malli ottaa huomioon lokalisoidusti kiinteistön ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia on muun muassa rakennustyyppi, rakennusvuosi ja sijainti. Lisäksi malli ottaa huomioon primäärienergian kulutuksen
- Rakennuksen energiatehokkuusluokkaa kuvataan tunnuksilla A–G.
- Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun (kWh/m2/vuosi).
- E-luvun pohjalta rakennukset on jaettu Suomessa top 15% ja top 30% parhaimmistoon.
Jos kohteelle on löydettävissä energiatodistus se haetaan automaattisesti Energiatodistusrekisteristä. Jos energiatodistus on tiedossa se kannattaa kuitenkin ilmoittaa.
Tulvariski ja VaR (value at risk)
- Tyypillisesti noin 2% vakuuksista on löydettävissä tulvariski.
- Tulvariskien todennäköisyydet on ilmoitettu arvioidun toistuvuuden mukaan, esim kerran 2 vuodessa (1/2v). Arvot 1/1000v asti.
- Tulvan tyyppi on ilmoitettu todennäköisimmän tulvatyypin mukaan (rannikko- tai meritulva).
VaR (value at risk) kertoo kuinka paljon tulvista koituvat rakennuksen korjauskustannukset ovat pahimmillaan 20 vuoden ajanjaksolla.
Saadaksemme kuvan tarkasteluajanjakson tulvariskistä ja sen jakaumasta, simuloimme tarkastelukohteelle tulvatapahtumat käyttäen niiden vuosittaisia todennäköisyyksiä. Esimerkiksi 1/100 vuodessa tulva tapahtuu vuoden kuluessa 1% todennäköisyydellä. Toistamme simuloinnin 10 000 kertaa tuottaaksemme kustannusten jakauman ja saadaksemme käsityksen myös harvinaisempien tulvien vaikutuksesta odotettavissa oleviin kustannuksiin.
Kustannukset pohjautuvat tyypillisiin tulvista aiheutuviin korjauskustannuksiin. Yksittäisen tulvatapahtuman aiheuttama kustannus riippuu vedenkorkeudesta, rakennuksen ominaisuuksista sekä tulvan laajuudesta.
VaR on ilmoitettu sekä kokonaisukuna että €/m2, jotta arvon suhteuttaminen kohteen markkina-arvoon on mahdollista.